Nyt on taas mennyt kuukausi ihan hassusti siitä kun viimeksi kirjoitin. Toi mamma kirjautu facebookkiin ja se oli sit menoa se.
Miusta tuli Vantaalla CH ja sen jälkeen oon sit jo käynyt Seinäjoellakin näyttelemässä komeaa ulkomuotoani. Mun kohtalo on viime näyttelyissä ollut jäädä aina hyväksi kakkoseksi sekä TP että VP -valinnoissa. Viimeksi hävisin Tuomarin parhaan iskälle Seinäjoella ja Iskä oli KPA! Ei hullumpi äijä, mun iskä meinaan.
Tässä kaikille vertailua kuin kovasti oon kehittynyt viime keväästä:
Vaasa 12.4.2008
Vantaa 24.8.2008 ala Markus-setä
Ihan äijä siis olen jo. Vantaan viikonlopun jälkeen merkkasin iskän peiton ihan tosissaan. Sit ei ole ollut virikkeitä, joten en oo jaksanut jaella eritteitäni kuin hiekkalaatikkoon. Mamma sano, et jos alan tosissaan levitteleen, niin tulee kotona oikea maailmojen sota. Hemmetti, toi koira sai kuseskella nurkkiin useemman viikon ja vieläkin saattaa tulla vahinko sisälle joskus ja jouluna. Sit kun mä levitän mun upeeta tuoksua tarkoin harkittuihin paikkoihin, niin sit nostetaan älläkkä. Ei ummarra!
Ens viikonloppuna on lemmikkitapahtuma Porissa sunnuntaina, siellä mua voi käydä katsomassa ketä sattuu kiinnostaan. Sit Tampereelle mennään ens kuussa ja Ruotsiin asti mut meinataan raahata myös. On tää upean miehen elämä niin kovin tuskallista ja kiireistä, etten aina tahdo muistaa missä lainkaan tarttis olla milloinkin. Jaa juu, tulee Tiberkin mukaan Ruotsiin.
D on aloittanut pentukursseilla käynnin. Aatelkaas niitten täytyy käydä koulua, että ne tietää kuin tarttis olla. Me, kissat nimittäin osataan olla muutenkin ihan oman päämme mukaan. Mamma on kuulemma Dimmusta tosi ylpeä... eilen oli ollut niin nätistä ja upeesti ja hienosti että oikein. Taaskaan en ummarra mitaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti